Lyrics of Soittajan laulu - Mamba

Soittajan laulu (original)

Kun kolmetoista vuotiaana hammastuet suussa
Sain ensimmäisen sähkökitaran
Päätin että jos vain joskus opin soittamaan,
Soitan rokkia aina vaan.
Kaikki illat harjoittelin, ja paremmaksi tulin
Mutta hyväksi en milloinkaan
Sanat lauluihin keksin itse tietenkin
Ja huoneessani pidin konsertin
Melkein kaksi vuotta harjoittelin enkä suotta.
Opin kolme sointua ja rokkisoolon.
Sitten päätin ostaa uuden rikkenpakkerin ja Tutustua muihin soittajiin.
Tahdoin bändin perustaa ja päästä soittamaan
Laulujani levyllekin laulamaan,
Tahdoin tulla kuuluisaksi rokkibändin laulajaksi,
Vaikken oikeastaan ymmärtänyt miksi.
Se kaikki kävi niin ehkä liian nopeasti,
Sain itselleni bändin, pääsin levyttämään asti,
Kun yhtäkkiä meistä tuli tähtiä
Ja saimme kaikki paljon tyttöjä.
Keikkapaikoilla, niin paitsi Juvalla,
Meitä muistettiin muhkealla kirjekuorella.
Me kiersimme tän maan.
Soittamalla vaan.
Ei onni tuntunut päättyvän milloinkaan.
Mut ei se kestänytkään, se riemu, ikuisesti.
Nyt on kaikki toisin aivan kertakaikkisesti.
Oli suuri suosiomme niin kuin tähdenlento vaan,
Ei meitä kaipaa täällä enää kukaan.
Se lyhyt basisti on alkoholisti
Ja rummunsoittaja on postinkantaja.
Itse olen veloissa ja peloissani niin.
Sain Nilsiästä kortin, jossa kysyttiin
Että «koskas isi tulee pikku Liisaa katsomaan.
Täällä äitikin jo odottelee hermostuksissaan»
Enkä pääsee nukkumaan, koska lähden kulkemaan.
Tyttöystäväni auttaa mua pakkaamaan.

(translation)

At the age of thirteen dental supports in the mouth
I got my first electric guitar
I decided that if I ever ever learned to play,
I always play rock.
I practiced all night, and I got better
But for good I never will
I came up with the words to the songs myself, of course
And I had a concert in my room
I practiced for almost two years and I don't swear.
I learned three chords and a rock solo.
Then I decided to buy a new break packer and check out the other callers.
I wanted to form a band and get to play
Even my songs on the record to sing,
I wanted to become a famous rock band singer,
Although not really understood why.
It all happened so maybe too fast,
I got myself a band, I got to record,
When suddenly we became stars
And we all got a lot of girls.
At gig venues, except in Juva,
We were remembered with a plush envelope.
We toured the country.
By calling but.
Happiness never seemed to end.
But it didn't last, that joy, forever.
Now everything is different for once and for all.
It was very popular as a star flight but,
No one misses us here anymore.
That short bassist is an alcoholic
And the drummer is the postman.
Personally, I am in debt and so scared.
I got a card from Nilsiä asking
That «because Daddy is coming to see little Lisa.
Here the mother is already waiting in her nerves »
And I can't get to sleep because I'm going to walk.
My girlfriend helps me pack.