Translation of the song lyrics Minä Elän - Kuolemanlaakso

Minä Elän (original)

Kun minä synnyin tähän maailmaan
Aamun säkeet heijastuivat nurmen
Kasteeseen kuin tuhat kiiluvaa silmää
Vuoret kietoivat minut syliinsä ja suojasivat sateelta
Kunnes vaivuin syvemmälle
Tähän mustaan painajaiseen
Uneen, josta ei voi herätä
Joet hukkuvat hiekkaan
Ja minä kaipaan vettä
Tervetuloa kuoleman laaksoon
Alla tähtien iästen
Sydän hyytävä sykytti, sysimusta
Leimu silmistään sirisi
Lauloi loitsua ikuisen piinan
Sielusi on kuin särkynyt peili
Yhdet kasvot, tuhat heijastusta
Hauras kuin hiutale on ihmismieli
Joka ei itseään tunne
Tahtosi olkoon ruumiisi vanki
Iankaikkisesti
MINÄ TUNNEN PELKOSI JA SYVÄT SALASI
MAISTAN KATKERUUTESI JA VERIVALASI
KADOTETTU OLKOON VALTAKUNTASI
Luopio!
TAPAHTUKOON SINUN TAPPIOSI
OLKOON KÄÄRMEENKIELI TUHOSI
VOIT IKUISESTI JUOSTA
MUTTA ET ITSEÄSI PAETA
Mikään ei ole säälittävämpää
Kuin narsisti, joka itseään vihaa
Kuulkaa tämä vihan virsi
Polvistukaa!
Sisiliskona sihisit
Sinä murhemykkä matonen
Eksyksissä!
Nyt laulaa kuoro kadotuksen
Jäätyköön hyinen veresi
Sammukoon poltto povesi, ikuisesti
Kirvotkoon kyyt korpitielle
Alle tähtien iäisten
Sinä kuihdut
Minä elän
Näin murtuu liha alla terän

Minä Elän (translation)

When I was born into this world
The morning verses were reflected in the grass
To be baptized like a thousand sparkling eyes
The mountains wrapped me in their arms and shielded me from the rain
Until I dug deeper
To this black nightmare
To a dream from which you cannot wake up
Rivers drown in the sand
And I miss the water
Welcome to the valley of death
Below the stellar ages
Heart chilling heartbeat, black
The stamp crackled in his eyes
Sang the spell of eternal torment
Your soul is like a broken mirror
One face, a thousand reflections
Fragile like a flake is the human mind
Who does not know himself
May your will be a prisoner of your body
Forever
I KNOW YOUR FEARS AND YOUR DEEP SECRETS
I TASTE YOUR BITTERNESS AND BREAST
LET YOUR KINGDOM BE LOST
Apostate!
HAPPEN YOUR LOSS
LET THE SNAKE TAKE DESTROY
YOU CAN FOREVER THE STRIP
BUT YOU DO NOT ESCAPE YOURSELF
Nothing is more pathetic
Like a narcissist who hates himself
Hear this hymn of anger
Get on your knees!
As a guerrilla, you would aim
You murderous carpet
Get lost!
Now the choir sings of loss
Let your icy blood freeze
Extinguish the burning water, forever
Let the ax ride on the ravine
Under the stars for ages
You wither
I live
This breaks the meat under the blade