Lyrics of Tiskaan tiskaan - Pyhimys

Tiskaan tiskaan (original)

Mä pyyhin tomut tiskaan tiskaan, pihalle romut viskaan viskaan ja uudestaan
roudaan ne takas himaan ku sinne tulee taas tilaa
Tamppaan matot, jynssään jynssään, ei oo hetkeenkään taatusti tylsää
Ja vihoviimesenä lakastaan oma jalusta, ja sit alotetaan kaikki taas alusta
Huumorilla otettava, on alkuun todettava, elämä opettava, kuolema tentti,
matkalla pisteeseen A, mitä bisneksest saa ku eurost tulee sentti?
Kiertokulkuu kärrynpyörällä, opettaa lyömällä, sortaan syömällä
Mä ajan tsygällä mut mitä vittuu se vaikuttaa ku noi mulkut taas suttaa jotain
ihan syvällä
Rakas jumala, mä haukuin tänään vammasta, ja söin sikaa enkä lammasta
Ei samaa ympyrää jaksa aina vaan, vaan otin oppia vammasta
Normi ei oo este, mä tajusin et ihminen on aina vaan kesken, ja elämä on neste,
mä rakastuin mun vaimoon kun se teki musta lesken, kuulit oikein mä rakastuin
mun vaimoon kun se teki musta lesken
Ja mä pyyhin tomut tiskaan tiskaan, pihalle romut viskaan viskaan ja uudestaan
roudaan ne takas himaan ku sinne tulee taas tilaa
Tamppaan matot, jynssään jynssään, ei oo hetkeenkään taatusti tylsää
Ja vihoviimesenä lakastaan oma jalusta, ja sit alotetaan kaikki alusta
Pientä donarii, hikirinkiä, jotain bonarii, kolme drinkkiä
Siskoille suklaata, endorfiinejä, niiden rajat ei oo kovin kiinteitä
Siellä säkin vaan katot ku sä meet, pään sisällä mitä siellä teet
On sama pää kesät talvet, samat arvet, toistuu kävelles vaan ensiaskeleet
On pyykit pyykättävä, toimeen ryhdyttävä, seksi tyydyttävä eli 6 puol (aijai)
Elämä on liivatelehti yllättävän hyydyttävä
Mä kirjotan nää sanat aina DNA kuoreen, vielku keksis yhen vertauksen tuoreen
Elämä on, elämä on, elämä on
Elämä on, muuten pois kuolee
Mä pyyhin tomut tiskaan tiskaan, pihalle romut viskaan viskaan ja uudestaan
roudaan ne takas himaan ku sinne tulee taas tilaa
Tamppaan matot, jynssään jynssään, ei oo hetkeenkään taatusti tylsää
Ja vihoviimesenä lakastaan oma jalusta, ja kertsi kerran viel alusta
Mä pyyhin tomut tiskaan tiskaan, pihalle romut viskaan viskaan ja uudestaan
roudaan ne takas himaan ku sinne tulee taas tilaa
Tamppaan matot, jynssään jynssään, ei oo hetkeenkään taatusti tylsää
Ja vihoviimesenä lakastaan oma jalusta, ja sit alotetaan kaikki alusta

(translation)

I wiped the dust on the dish, the rubbish in the yard and again
frost them back to him when there comes space again
Tampa carpets, in their throats, are not guaranteed to be dull for a moment
And the last stand of his footstool shall stand up;
Humorous, must start, life teach, death exam,
on the way to point A, what does a euro get for a business?
Rotating on a cart wheel, teaching by hitting, eating by sorta
For a while, but what the fuck does that affect those dicks?
quite deep
Dear God, I barked at the injury today, and ate the pig and not the lamb
Not always the same circle, but I learned from my injury
The norm is not an obstacle, I realized that a person is always but in the middle, and life is a liquid,
I fell in love with my wife when it made a black widow, you heard I fell in love
to my wife when it made a black widow
And I will wipe the dust in the dish, in the yard I will throw the dust in the yard and again
frost them back to him when there comes space again
Tampa carpets, in their throats, are not guaranteed to be dull for a moment
And the last stand shall be his own footstool: and they shall all begin from the beginning
A little donarii, a sweat ring, something bonarii, three drinks
For sisters chocolate, endorphins, their boundaries are not very solid
There's a sack, but the roofs are falling, inside your head what you're doing there
On the same head summers winters, the same scars, repeated walking but first steps
You have to do the laundry, take action, have a satisfying sex, ie 6 sides (aijai)
Life on a gelatinous leaf is surprisingly freezing
I always write these words in the DNA shell, I still come up with a fresh parable
Life is, life is, life is
Life is, otherwise away die
I wiped the dust on the dish, the rubbish in the yard and again
frost them back to him when there comes space again
Tampa carpets, in their throats, are not guaranteed to be dull for a moment
And at the end of the year he left his own stand, and once again from the beginning
I wiped the dust on the dish, the rubbish in the yard and again
frost them back to him when there comes space again
Tampa carpets, in their throats, are not guaranteed to be dull for a moment
And the last stand shall be his own footstool: and they shall all begin from the beginning