Lyrics of Mikko Maltsusta - Pyhimys

Mikko Maltsusta (original)

Keskenerästä kasvattaa
Aina jos harrastaa rakentavaa
Rakennusaineet on sanoja vaan
Ja artisti on se, jollon sanottavaa
Mun suu ei oo kasvanu umpeen
Mä puen huntuun mun joka tunteen
En osaa runoilta suutani sulkee
Mut nyt tuntuu et sain vaan laivaks lumpeen
En oo viel missään mun laulujen kaa
Korkeintaan kerran tai pari taputetaan
Ja aplodit vaimenee aina aikanaan
Mut valinnat seuraa kai aina ainiaan
Enkä väitä, et mua olis kohdeltu paskasti
Verrattuna moneen muuhun
Moni kiirellä kurkottaa kuuhun
Ja antaa tavoitteiden laittaa sanoja suuhun
Mut silti jo tää voi yllättää
Tää kyyti voi kyyniseks kyllästää
Paineen alla helposti pyllähtää
Kynnystä ylemmäs moni ei ylläkään
Mua kylmää
Mikko Maltsusta ei kestäny tylsää, ja teki pari rallii
Viisas ois jättäny siihen
Mut miten vitussa sä pakitat formulan takas talliin?
Tääl on sääntöjä, normeja, hormonihormeja
Korvista savuu, ku kyselet niin korneja
Ei voi oikeen olettaa, oikeestaa ollenkaan
Oikeestaan mitää, ku kuuntelee vaan biitin poljentaa
Tää on vaan tapa laulaa, rytmi ennen säveltä
Jos suut liikkuu ku kävellään, onks pakko gangsta-kätellä?
Mä pusken vaik ku hyppynaru kadul napsuu
Skrivaan paperin taskuun, tää on puhelaulun lapsuus vasta
Ja sen tulevaisuus paska
Jos ainoo tapa on aliarvostaa asiakasta
Ainoo tapa olla aito, on epäaito
Aidosti minä ois räppikytille laitonta
Aitopäille
Maitopoika ilman tanssimuuvei tuli tänne heikoille jäille
Ja jossain menee raja milloin aitous menee puihin
Mut mä oon niin Zen, et sanon vaa et «ota fengsuihin»
En oo, en näytä tai kuulosta paremmalta
Ku kukaan muukaan, mut tuu vetää toi matto mun alta
Ei omantunnon tuskii jos se tuntuu mukavalt
Ei mul oo taaskaa välii, mä oon vaan poika Vantaan rajalta
Mullon aina asiaa, aina ei voi kiinnostaa
Aika paljon rajottaa se, jos venaa ees kiitosta
Mut mä oon sanottaja, sanoi tulee aina vaan
Vaik ainoostaan yks levy ois vaa jossain Juhal piilossa
Kaikki napit tälle, mun munat yhteen koriin
Kaiverran tän tittelin jo valmiiks marmoriin
Kunnia himottaa, vähän se kihelmöi
Mun motivointikeskusta kehittyminen hipelöi
Ja samal sovitan silmukkaa Pyhimyksen kaulaan
Ku se räp-laulaa, se vie Mikon pahan pelin paulaan
Jos mä en pääse eroon tän genren leimasta
Mä vaihdan genree, teen jotain tervettä ja reipasta
Oon susi villois, ja tääl on outo olla
Toisel puolel katse on doupis ja toisel hillois
Kasvot kohmettuu, jostain se johtuu
Pyhimyksen takana on Mikko jonka posket kostuu, pyh

(translation)

Incomplete to grow
Whenever constructive
Building materials are words but
And the artist is what I have to say
My mouth isn't overgrown
I wear a veil of my every feeling
I don't know how poems close my mouth
But now it feels like I didn't just get a boat in the water
I'm not anywhere with my songs
At most once or a couple is applauded
And the applause always fades over time
But I guess the choices always follow forever
And I'm not saying I wasn't treated shit
Compared to many others
Many in a hurry to reach out to the moon
And give goals to put words in your mouth
But you can still be surprised
This ride can be cynically saturated
It easily jumps under pressure
Above the threshold, many are not surprised
Other cold
Mikko Maltsu didn't get bored and did a couple of rallies
The wise would have left it
But how the fuck do you pack the back of the formula in the stable?
There are rules, norms, hormones here
Smoke from your ears when you ask for such corneas
Can't rightly assume, justify at all
What really matters is who listens but tramples the beat
This is just a way to sing, a rhythm before a tune
If your mouth moves while walking, are you forced to gangsta a handshake?
I jump on the street with a skipping rope
Skriva into the pocket of paper, this is the childhood of the speech song only
And its future shit
If the only way is to underestimate the customer
The only way to be genuine is untrue
Truly, I would be illegal for a rapper
For real people
A dairy boy without a dance mousse came here on the weak ice
And somewhere the limit goes when authenticity goes into the trees
But I'm so Zen, you don't say "don't take feng shirts"
I don't, I don't look or sound better
No one else but pulls the carpet under me
No conscience hurts if it feels comfortable
Again, I don't care, I'm a boy from the Vantaa border
Mullon always matters, you can't always care
It pretty much limits it if you stretch the praise
But I am the speaker, said will always be but
Even if only one record is hidden somewhere in Juhal
All the buttons for this, my eggs in one basket
I already dug the title into the marble
Glory is glorified, it tingles a little
The development of my motivation center is sluggish
And at the same time I fit a noose around the neck of the saint
When it raps, it takes Mikko into a bad game
If I can’t get rid of this genre stamp
I change genres, do something healthy and brisk
I'm a wolf, and it's weird to be here
The test on one side is doupis and on the other jam
The face is bumpy, due to it
Behind the saint is Mikko, whose cheeks are wet, saint