Lyrics of Patsaatkin Kuolevat - Paavoharju

Patsaatkin Kuolevat (original)

Elämä on kourallinen tomuu
Kaikki muu on rojuu
Lopunajan romuu
Mitä sitte ku symbolit hajoo
Oo se reikä mihin kaikki valo katoo
Meissä kaikis on halkeemii
Ei tarvi pyydellä anteeks niit
Ja niin sinäkin oot kuluva pois
Niiku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois
(taustalla «ja yön tuuli taas nousee»)
Patsaatkin kuolee
Patsaatkin kuolevat
Patsaatkin kuolee
Vaik oli vasta nuori
Tajus mitä elämä on ku pelle hermanni kuoli
Päällä miesten on laudat
Sisällä patsaiden haudat
Kaikki loisto on kaatuvaa
Jokanen roisto on maatuvaa
Ja niin meistäkin jäljelle jää
Vain pronssista valettu pää
(taustalla «ja yön tuuli taas nousee»)
Patsaatkin kuolee
Patsaatkin kuolevat
Patsaatkin kuolee

(translation)

Life is a handful of dust
Everything else is rude
End time scrap
What then ku symbols breaks down
Oh, the hole where all the light disappears
We all have cracks
No need to apologize to them
And so are you
Just about anything you could ever own
(in the background «and the night wind rises again»)
The statues will die too
Even the statues will die
The statues will die too
The silent was only young
Realizing what life is like a clown Hermanni died
On top of the men are boards
Inside the statues are tombs
All the splendor is crumbling
Every villain is rotting
And so is the rest of us
Bronze cast head only
(in the background «and the night wind rises again»)
The statues will die too
Even the statues will die
The statues will die too