| Hämähäkki seitin kutoo |
| On kohta valmis verkko sen |
| Sadekyynel nyt siihen putoo |
| Mä sitä välttää myöskään voinut en |
| Paluutieni seitti sulkee |
| Nyt lukin myötä polku kulkee |
| Vankis oon öinen lukki |
| Seittis jo tieni tukki |
| Yöhön viet mukanasi mun |
| Ei varoittaa mua kukaan voinut |
| Kun yöhön jouduin, ei päivän laulu soinut |
| Vain nähdä saan pitenevät varjot |
| Ja seitit nuo mun sitoo öisen vaeltajan luo |
| Lukki seittinsä keskellä illoin |
| Sadekyyneltä tuijottaa silloin |
| Kun se päivän heijastuksen heittää |
| Lukki kaipausta ei voi peittää |
| Itse vankina verkkonsa takaa |
| Lukki onnettomuutta vain jakaa |
| Mutta koskaan ei vapaaks päästä se voi |
| Sen sille osan kohtalotar soi |
| Niinkuin lukki seitin suojaan |
| Mä päivin hiivin piilohon |
| Ennen uskoin mä onnen tuojaan |
| Mut kauan sitten usko mennyt on |
| Yhä yössä yksin kuljen ja toivon |
| Että viimein suljen silmistä kauniin naisen, seittiini pisaraisen |
| Se mulle päivän heijastaa |
| Itse vankina verkkonsa takaa |
| Lukki onnettomuutta vain jakaa |
| Mutta koskaan ei vapaaks päästä se voi |
| Sen sille osan kohtalotar soi |